Ensin hyvät uutiset: Yksittäisen henkilön riski sairastua esimerkiksi Alzheimerin tautiin, yleisimpään dementiaa aiheuttavaan sairauteen, on vähentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana[1]! Dementiaa esiintyy väestössä kuitenkin aiempaa enemmän, sillä yhä useampi elää vanhaksi. Dementian lisäksi vähemmän arkea haittaavaa kognitiivisten toimintojen heikkenemistä esiintyy niin ikään yhä enemmän, sillä elinikä nousee tasaisesti kaikilla ja myös henkilöillä, joilla on kognitiivisten toimintojen heikkenemiselle altistavia sairauksia[2]. Kaikkia tekijöitä, jotka ennustavat henkilön riskiä sairastua dementiaan ei vielä tunneta, mutta tiedetään, että omalla toiminnalla riskiä voi alentaa. Maineikkaan the Lancet tiedejulkaisun komitea on arvioinut tutkimuksia, joiden tarkoituksena on selvittää niitä tekijöitä, jotka voisivat alentaa sairastumisriskiä. Tämänkertaisessa blogissa käymme läpi keskeisimmät löydökset, joista osa on vanhoja tuttuja ja yksi on uudempi yllättäjä.
Lapsuuden ja nuoruuden aikana keskeisintä on taata kaikille mahdollisuus koulutukseen, sillä korkeampi koulutus on yhteydessä pienempään dementiariskiin. Varhaisemmassa aikuisuudessa on puolestaan tärkeää välttää ylipainoa, alkoholin runsasta käyttöä, päähän kohdistuvia vammoja ja verenpainetta. Yllättävämpi ja viimeaikaisempi löytö on se, että kuulon aleneminen lisää dementiariskiä tuntuvasti eli kuulon varjelu ja mahdollisen kuulon aleneman nopea hoito ovat tärkeitä dementian ennaltaehkäisyn muotoja.
Myöhemmässä aikuisuudessa tärkeää on tupakoimattomuus, masennuksen välttäminen tai hoito, yksinäisyyden vähentäminen, fyysisestä aktiivisuudesta huolehtiminen, ilmansaasteille altistumisen vähentäminen sekä diabeteksen välttäminen. Lancetin komitean mukaan yllämainittujen seikkojen lisäksi 60% riskistä selittävät tekijät, joita emme vielä tunne.
Dementiariskiä lisäävät elämäntapatekijät ovat pitkälti samoja, jotka liitetään yleisemmin sydän- ja verisuonisairauksiin. Näin ollen tunnetut terveellisinä pidetyt elämäntavat auttavat ylläpitämään myös aivojen terveyttä.
Tarkemmin joistain suosituksista
Liikunnasta: erityisesti aerobisesta liikunnasta on näyttöä kognitiivisten toimintojen heikkenemisen ehkäisyssä. Oletus kuitenkin on, että myös lihaskuntotreeni on hyödyllistä, mutta sen vaikutuksia on alettu tutkia vasta myöhemmin ja lisäksi aerobisen liikunnan vaikutuksia on ollut helpompi tutkia. Aivoterveyden ja dementiariskin näkökulmasta liikunnan määrän ei tarvitse olla valtavaa, säännöllinen, keskitehoinen liikunta riittää, mutta ajoittainen kovatehoinen liikunta on hyväksi myös. Yli tunnin kestoinen liikuntasuoritus ei vaikuta olevan hyödyllisempi kuin noin 45min-60min kestoinen treeni. Liikunta todennäköisesti edistää aivoterveyttä vaikuttamalla kehossa solutasolla, mutta myös vaikuttamalla aivojen rakenteeseen ja toimintaa sekä vaikuttamalla ihmisten käyttäytymistä ja tunne-elämää. Vaikka säännöllisesti liikuntaa harrastava sairastuisi dementiaan, on hänen ennusteensa sairauden kanssa elämisen suhteen passiivista henkilöä parempi.
Yksinäisyydestä: yksinäisyyden on todettu olevan yhteydessä kohonneeseen dementiariskiin ja sen vähentäminen on kannattavaa. On kuitenkin huomioitavaa, että yhteyden laadusta ei vielä tiedetä paljoakaan ja on mahdollista, ettei yksinäisyys itsessään lisää dementiaa vaan yksinäiset ihmiset käyttäytyvät tavoilla, jotka selittävät lisääntyneen riskin tai jotkin yksilölliset tekijät selittävät sekä dementiaa että suurempaa yksinäisyyttä, esimerkiksi tietyt sairaudet. Yksittäisetkin itselle merkitykselliset ihmissuhteet auttavat, eikä hyötyjen saavuttaminen edellytä laajaa ystäväpiiriä tai erityisen aktiivsita sosiaalista kanssakäymistä.
Kuulon alenemasta: uusissa seurantatutkimuksissa on havaittu, että alentunut kuulo on yhteydessä dementiaan[3]. Lisäksi kuuloa korjaavat toimenpiteet auttavat palauttamaan kognitiivisia toimintoja paremmalle tasolle. Lancetin komitea kannustaakin tarkistamaan aikuisten kuulo säännöllisesti ja varmistamaan mahdollisen kuulokojeen oikeaoppinen käyttö.
[1] esim Livingston ym (2020) Dementia prevention, intervention, and care: 2020 report of the Lancet Commission. Lancet, 396, 413-336, Wolters, F. ym. (2020) Twenty-seven-year time trends in dementia incidence in Europe and the United States: The Alzheimer Cohorts Consortium. Neurology, 95(5) 519-e531
[2] Hale ym (2020) Trends in the Risk of Cognitive Impairment in the United States, 1996–2014. Epidemiology, 31, 745-574
[3] Griffiths TD, ym (2020). How Can Hearing Loss Cause Dementia? Neuron, 11;108(3):401-412
